Mitä virallinen silmätutkimus tutkii
Rodusta ja etsittävästä sairaudesta riippumatta virallinen silmätutkimus etenee saman kaavan mukaisesti. Tutkija tutkii silmän rakenteet edeten silmän etuosasta sen takaosaan pannen merkille poikkeamat normaalista ja mahdolliset sairauden oireet. Apuvälineinä käytetään oftalmoskooppia ja biomikroskooppia sekä erillistä linssiä silmänpohjan tutkimukseen. Silmän pupillit laajennetaan silmän takaosien tutkimuksen helpottamiseksi käyttäen lyhytvaikutteista tropikamidi-tippaa.
1. Silmäluomet ja niiden reunat
merkittäviä muutoksia ovat mm. entropium/ektropium (silmäluomen sisään/ulospäinkiertymät) ja distichiasis (ylimääräiset ripset)
2. Kolmas silmäluomi eli vilkkuluomi sijaitsee silmän sisänurkassa
löydöksinä voidaan nähdä vilkkuluomen ruston kiertymää ja vilkkuluomen rauhasen esiinluiskahdusta
3. Konjuktiva eli silmän sidekalvo peittää silmäluomen sisäpintaa ja silmämunan etupintaa kirkkaaseen sarveiskalvoon asti
4. Silmäluomien sisänurkan läheisyydessä sijaitsevat kyynelkanavien aukot eli punktat
löydöksenä voidaan nähdä aukkojen ja kanavien puuttumista tai vajaakehitystä (varmistus vaatii rauhoituksessa tehtävän kanynoinnin; tämä ei ole osa virallista silmätutkimusta)
5. Sarveiskalvo eli kornea on silmän läpinäkyvä osa
löydöksiä ovat sarveiskalvotulehdukset (keratitis) ja ”pannus” eli krooninen immuunivälitteinen keratokonjunktiviitti, ja korneadystrofia
6. Etukammio on sarveiskalvon ja värikalvon/linssin väliin jäävä nestetäyteinen silmän
osa etukammion syvyys pannaan merkille ja samalla tarkastellaan linssin sijaintia silmässä
7. Iiris eli värikalvo on nimensä mukaisesti värillinen pupillaa eli mustuaista ympäröivä silmän osa
merkittäviä iiriksen muutoksia ovat persistoivat pupillamembraanit (PPM), jotka ovat sidekudosjäänteitä ja kulkevat juosteina iiriksestä iirikseen tai sarveiskalvon takapinnalle tai linssin etupinnalle
8. Silmän linssi eli mykiö on valoa taittava, pupilla-aukon takana sijaitseva osa
löydöksinä voidaan nähdä linssin sijainnin muutoksia eli linssiluksaatioita ja linssin samentumina eli kaihimuutoksia (katarakta); myös PHTVL/PHPV–sairauteen liittyy mykiön samentumaa ja muodon epänormaalisuutta; muutokset nähdään parhaiten biomikroskoopin avulla
9. Lasiainen sijaitsee linssin ja värikalvon takana täyttäen silmän takaosaa
PHTVL/PHPV-sairauteen liittyy verisuoni- ja sidekudosjäänteitä lasiaistilassa
10. Silmänpohjan verkkokalvolla sijaitsevat silmän näkösolut ja näköhermon pää eli papilla
silmänpohjassa nähdään synnynnäisiä muutoksia kuten CEA-sairauden muutokset colliella ja RD-muutokset (retinan dysplasia, verkkokalvon vajaakehitys); papillan vajaakehitystä voidaan nähdä erillisenä sairautena ja sen osittaiset puutokset (coloboma) voivat liittyä CEA-sairauteen; PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma aiheuttaa verkkokalvolla silmänpohja-tutkimuksessa nähtäviä muutoksia
Silmien tutkimusta voidaan täydentää silmän sisäisen paineen mittauksella. Glaukoomassa eli viherkaihissa silmän paine on kohonnut. Silmänpaineen mittaus ei kuulu rutiininomaiseen silmätutkimukseen.
Silmän nestekierto tapahtuu värikalvon ja sarveiskalvon yhtymäkohdassa sijaitsevan filtraatio-kulman kautta. Filtraatiokulman muutokset, vajaakehitys ja ahtauma, ovat merkittäviä silmänpainetaudin kannalta. Tämän kulman rakenteiden tarkastelu vaatii erityisen linssin eli goniolinssin käyttöä; tämä gonioskopiatutkimus ei ole osa rutiininomaista virallista silmätutkimusta.
Virallinen silmätutkimus tutkii kyseisen yksilön ilmiasua eli fenotyyppiä; genotyypiltään eli perimältään sairas yksilö (kantaja) voi olla ilmiasultaan normaali.
Silmistä tehtyjä havaintoja ja löydöksiä verrataan kyseisellä rodulla tunnettujen, perinnöllisiksi osoitettujen tai epäiltyjen sairauksien löydöksiin ja silmistä annetaan lausunto näiden sairauksien osalta.
On hyvin tavallista, että silmistä löydetään poikkeavuuksia, joita ei pidetä merkittävinä tai joiden merkitystä ei tunneta. Nämä havainnot kirjataan ylös seurantaa varten sivulöydöksinä.
Helsingissä 20.3.1998
Suomen Oftalmologieläinlääkärit ry:n hallitus
Kaisa Wickström, pj Jaana Pätilä Sanna Elfving
http://www.kennelliitto.fi/FI/jalostusjakasvatus/artikkelit/Mitasilmat.htm<\/u><\/a>