Minun lempien koirien albumit/Фотоальбом наших собак

GRIFFON BRUXELLOIS, GRIFFON BELGE JA PETIT BRABANÇON

ALKUPERÄMAA: Belgia
KÄYTTÖTARKOITUS: Pieni vahti- ja seurakoira.
FCI.:N LUOKITUS: Ryhmä 9 seura- ja kääpiökoirat, alaryhmä 3 belgialaiset kääpiökoirat; käyttökoetulosta ei vaadita.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Kaikki kolme rotua (griffon bruxellois, griffon belge ja petit brabançon) ovat pienten karkeakarvaisten, Brysselin alueella vuosisatoja eläneiden ”Smousjeiksi” kutsuttujen koirien jälkeläisiä. 1800-luvulla näihin koiriin risteytettiin rubyvärisiä kingcharlesinspanieleita sekä mopseja. Näin saatiin aikaan lyhyt musta karva, ja nykyinen rotutyyppi vakiintui. Näitä pieniä ja hyvin valppaita koiria kasvatettiin vartioimaan hevosvaunuja sekä hävittämään jyrsijät talleilta. Ensimmäiset griffon bruxelloisit rekisteröitiin Belgian rotukirjaan (L.O.S.H, Livre des Origines St. Hubert) vuonna 1883. Nämä olivat Topsy (L.O.S.H. nro 163) ja Foxine (L.O.S.H. nro 164). Vuosisadan vaihteeseen mennessä griffoneista oli tullut erittäin suosittuja. Tähän vaikutti mm. Belgian kuningattaren Marie-Henrietten rotua kohtaan osoittama kiinnostus. Useita yksilöitä vietiin ulkomaille, mikä edisti rodun leviämistä ja suosiota.
YLEISVAIKUTELMA: Pieni, älykäs, tasapainoinen, tarkkaavainen, itsetietoinen, tiivisrakenteinen ja lähes neliömäinen seurakoira, jolla on hyvä luusto, kuitenkin liikkeet ja rakenne ovat tyylikkäät. Ilme on lähes inhimillinen. Karkeakarvaiset griffonit erotetaan kahdeksi eri roduksi värityksensä perusteella, kun taas petit brabançon on lyhytkarvainen.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen on niin lähellä säkäkorkeutta kuin mahdollista.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Tasapainoinen, valpas, itsetietoinen, omistajaansa hyvin kiintynyt ja erittäin tarkkaavainen pieni koira. Ei arka eikä aggressiivinen.
PÄÄ: Tärkein ja huomiota herättävin erityispiirre; melko suuri runkoon verrattuna, ilme on lähes inhimillinen. Karkeakarvaisten griffoneiden karva on päässä karkeaa, pystyä ja pörhöistä. Silmien yläpuolella, kuonossa, poskissa ja leuassa karva on pitempää kuin muualla muodostaen kulmakarvat ja parran.
KALLO-OSA: Leveä ja pyöreä. Otsa on selvästi pyöreä.
OTSAPENGER: Syvä.
KIRSU: Musta, silmien korkeudella sijaitseva ja leveä. Sieraimet ovat hyvin avonaiset. Kirsun kärki kallistuu taaksepäin, joten sivulta katsottuna leuka, kirsu ja otsa ovat samalla linjalla.
KUONO-OSA: Kirsu mukaan luettuna erittäin lyhyt, korkeintaan 1,5 cm. Petit brabançoneilla oikeanlainen kuono näyttää pitemmältä, koska siitä puuttuu karkeakarvaisen griffonin parta. Kuono, joka ei käänny ylöspäin tai silmien tason alapuolella sijaitseva kirsun yläreuna antavat väärän ilmeen ja ovat vakavia virheitä.
HUULET: Mustat. Ylä- ja alahuuli sulkeutuvat tiiviisti. Ylähuuli ei roiku eikä peitä alahuulta. Liian löysä ylähuuli pilaa toivotun ilmeen.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Alaleuka on selvästi ylöspäin kaartuva, leveä ja yläleukaa pitempi, ei suippo; alapurenta. Kummankin leuan kuuden etuhampaan tulisi olla suorassa rivissä, ja ylä- ja alaleuka ovat toisiinsa nähden samassa suorassa linjassa. Suun tulee sulkeutua hyvin, hampaat ja kieli eivät saa näkyä. Alaleuan leveys ja kaarevuus ovat erittäin tärkeitä. On tärkeää, että etuhampaita ei puutu.
SILMÄT: Kaukana toisistaan, suuret ja pyöreät, eivät koskaan ulkonevat. Silmien väri on mahdollisimman tumma ruskea. Silmänympäryksen tulee olla musta, eikä silmämunan valkoista väriä saisi mielellään näkyä. Pienet, soikeat tai vaaleat silmät ovat virhe.
KORVAT: Pienet, ylös kiinnittyneet ja riittävän etäällä toisistaan. Typistämättömät korvat ovat puolipystyt ja eteenpäin suuntautuneet. Liian suuret tai pään sivulla riippuvat korvat eivät ole toivotut. Typistetyt korvat ovat teräväkärkiset ja pystyt. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Typistetyt ja typistämättömät korvat ovat samanarvoiset.
KAULA: Keskipitkä ja sulavasti lapoihin liittyvä.
RUNKO: Rungon pituus on lähes sama kuin säkäkorkeus. Griffonit ovat yleisvaikutelmaltaan pieniä, neliömäisiä ja vahvoja koiria.
SÄKÄ: Hieman korostunut.
SELKÄ: Suora, lyhyt ja vahva.
LANNE: Lyhyt ja lihaksikas, vain aavistuksen kaareva.
LANTIO: Leveä, tasainen tai vain hieman viisto.
RINTAKEHÄ: Leveä ja kyynärpäiden tasolle ulottuva. Rintalastan kärki on erottuva, joten sivulta katsottua eturintaa näkyy hieman. Kyljet ovat selvästi kaarevat, mutta eivät tynnyrimäiset eivätkä liian litteät.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on hieman kohoava; kupeet selvästi erottuvat.
HÄNTÄ: Ylös kiinnittynyt ja melko korkea-asentoinen. Typistetty häntä on lyhennetty 2/3:aa pituudestaan. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Typistämätön häntä on pystyasentoinen, hännänpää osoittaa selkää kohti sitä kuitenkaan koskettamatta. Häntä ei saa olla kiertynyt. Luonnostaan lyhyt, mutkainen tai selän päälle kiertynyt häntä on vakava virhe.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat yhdensuuntaiset, hyväluustoiset ja kyllin etäällä toisistaan.
LAVAT: Normaali lapakulmaus.
KYYNÄRPÄÄT: Tiiviisti rungonmyötäiset.
RANTEET: Vahvat.
KÄPÄLÄT: Pienet, pyöreät, eivät ulos- eivätkä sisäänpäin kääntyneet. Varpaat ovat tiiviisti yhdessä; yhteen kasvaneet varpaat ovat virhe. Päkiät ovat paksut ja mahdollisimman tummat. Kynnet ovat mieluiten mustat, kuitenkin mahdollisimman hyvin pigmentoituneet.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat suorat, vahvaluustoiset, täysin yhdensuuntaiset ja kulmauksiltaan sopusoinnussa eturaajojen kanssa.
POLVET: Riittävästi kulmautuneet.
KINTEREET: Matalat, eivät liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät. Kannukset eivät ole toivotut.
LIIKKEET: Tehokkaat, raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti ja takaraajoissa on hyvä työntövoima. Korkeat etuliikkeet ja peitsaus ovat virheitä.
KARVAPEITE
KARVA:
Griffon bruxelloisin ja griffon belgen karvapeite on karkeaa ja niillä on aluskarva. Karva on luonnostaan karkeaa, hieman laineikasta, ei kiharaa, mutta trimmattua. Karvan tulee olla riittävän pitkää, jotta sen laatu voidaan arvioida. Liian pitkä karva rikkoo koiran ääriviivat eikä ole toivottava. Silkkinen tai villava karva on vakava virhe.
Petit brabançon on lyhytkarvainen. Karva on karheaa, pinnanmyötäistä, kiiltävää ja korkeintaan 2 cm pitkää.
Pään karvoitus: Karkeakarvaisilla griffoneilla parta ja viikset alkavat kuono-silmälinjan alapuolelta ja ulottuvat korvasta korvaan peittäen hyvin kuonon ja posket tiheällä ja muuta runkoa pitemmällä karvalla. Silmien yläpuolella karvan tulee olla pitempää kuin muualla kallossa muodostaen kulmakarvat.
VÄRI:
Griffon bruxellois: Punainen ja punertava; pään karvoituksessa sallitaan hieman mustaa.
Griffon belge: Musta sekä musta puhtain ja selvärajaisin punaruskein merkein. Merkit sijaitsevat eturaajoissa käpälästä ranteeseen ja takaraajoissa käpälästä kintereeseen, raajojen sisäpinnalla ylös saakka, rinnassa, poskissa, leuassa, silmien yläpuolella, korvien sisäpuolella, hännän alapuolella ja peräaukon ympärillä. Mustan värin sekoittuminen punaruskeaan on hyväksyttävää, mutta puhdasta mustaa ja mustaa punaruskein merkein pidetään parempana.
Petit brabançon: Samat värit kuin karkeakarvaisilla griffoneilla. Musta maski; harmaa väri vanhojen koirien maskissa ei ole virhe.
Kaikilla kolmella rodulla hyväksytään muutama valkoinen karva rinnassa, mutta se ei ole toivottua.
PAINO: Vaihtelee 3,5 kg:sta 6 kg:an.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikki merkit aggressiivisuudesta, arkuus; pigmentin puute tai muu kuin musta väri kirsussa; jatkuvasti näkyvä kieli suun ollessa kiinni; vino alaleuka; yläpurenta; muut kuin rotumääritelmässä mainitut värit, kuten esimerkiksi harmaa, sininen punaruskein merkein, ruskea punaruskein merkein, maksanruskea kaikki valkoiset merkit. Selvästi epänormaali rakenne ja käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.