Terveys On todettava, ettei griffoneilla ole tällä hetkellä sellaista terveystietoa, minkä perusteella voitaisiin rodun
nykyisestä terveydentilasta tehdä luotettavia tilastollisia arvioita.
Ilmoitetut sairaustapaukset ovat lähinnä satunnaisia. Sairastapauksista rotuyhdistykselle tuleva tieto
perustuu virallisia silmä- ja polvitarkastustuloksia lukuun ottamatta koiranomistajien ja kasvattajien
vapaaehtoisiin ilmoituksiin. Vuonna 2008 jalostustoimikunta teki griffoneiden terveyskyselyn 15:lle
eläinlääkärille tai eläinlääkäriasemalle, joista kahdelta saatiin vastaus (LIITE 4).
Vuoden 2010 aikana on tarkoitus teettää laajempi terveyskysely koko jäsenistölle, jotta rodun
terveystilanteesta saataisiin kattavampi näkemys. On koko rodun etu, että jäsenistö ottaa terveyskyselyn
vakavasti ja vastaa siihen totuudenmukaisesti.
Koska rotu on lyhytkalloinen, esiintyy rodulla jonkin verran tähän rakenteeseen liittyviä vikoja.
Polvilumpion sijoiltaanmeno eli patella luksaatio esiintyy rodussa kaiken asteisina.
Silmäsairauksista perinnöllinen harmaakaihi on yleisin ja uusimmissa virallisissa tutkimustuloksissa sitä on
alkanut esiintyä huolestuttavasti, vaikkakin tapauksia on tässä vaiheessa vain muutama.
Syringomyelia on sairaus, jota on tavattu griffoneilla niin ulkomailla kuin Suomessakin. Tulisi huolehtia siitä,
ettei tämä sairaus pääse leviämään rodussamme kohtalokkain seurauksin. Sairauden voi todeta ainoastaan
magneettikuvaamisen avulla. Jalostuskoirat tulisi MRI-kuvata.
Perinnöllisiin sairauksiin ja vikoihin liittyvät yleiset jalostussuositukset Perinnöllisiä sairauksia sekä sellaisia, joihin taipumus on perinnöllinen, tavataan koirilla runsaasti.
Sairasta tai viallista koiraa ei pidä käyttää jalostukseen eikä sairaan jälkeläisen tuottanutta yhdistelmää saa
uusia. Sairaan koiran vanhempia voidaan käyttää jalostukseen rajoitetusti, mutta on seurattava syntyykö
saman sairauden vaivaamia jälkeläisiä eri yhdistelmistä. Jos sellaisia syntyy, ei koiraa suositella
käytettäväksi jalostuksessa. Sairaan koiran pentuesisarukset tulee tutkia ko. sairauden osalta. Uutta tietoa
näiden sairauksien periytymisestä pyritään saamaan ja sen perusteella voidaan antaa uusia
rajoitussuosituksia. Sairaudet diagnostisoidaan kunkin sairauden vaatimalla tavalla.
Luonne
Griffonin tulee olla myös luonteeltaan tasapainoinen, valpas ja itsetietoinen sekä erittäin tarkkaavainen.
Selvä arkuus ja aggressiivisuus ovat hylkääviä virheitä.
Griffoneilla esiintyy arkuutta. Arkuus ei kuulu griffonin luonteenpiirteisiin ja siitä tulee jalostuksella pyrkiä
eroon. Jalostukseen ei tulisi lainkaan käyttää arkoja tai aggressiivisia griffoneita. Griffon, jolla on oikea
griffontempperamentti esiintyy itsevarmasti häntä ylhäällä.
PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Rodut griffon belge, griffon bruxellois ja petit brabançon eivät kuulu Suomen Kennelliiton perinnöllisten
vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA). Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet PERINNÖLLINEN HARMAAKAIHI eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai
kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta
useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi
on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos
kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla
perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat
ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti
täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat esimerkiksi vanhuuden
kaihi eli nukleaariskleroosi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin
kovettuminen vanhalla koiralla ei ole varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä
muutos, jossa linssin ydin muuttuu ’opaalinharmaaksi’. Näkökykyyn se ei vaikuta. Perinnöllinen kaihi voidaan
todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. Erityisen tärkeää kaihin
toteamisessa on viralliseen silmätutkimukseen kuuluva biomikroskooppitutkimus. Kaihi voidaan poistaa
leikkauksella fakoemulsifikaatiomentelmällä. Paras leikkaustulos saadaan, kun leikkaus tehdään ennen kuin
kaihimuutos on täydellinen. Hoidon edellytyksenä on se, että silmänpohja on terve. Perinnöllinen katarakta
voi esiintyä yhdessä PRA:n kanssa, yleensä PRA:han liittyy kuitenkin ns. toissijainen kaihi.
Harmaakaihia sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
Patella luksaatio
Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalkaasento
on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen
runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Periytyvyyden mekanismi
ei ole tiedossa. Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti).
Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri
tutkii polvet tunnustelemalla. I - asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III -
asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin
raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa
sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV - asteen luksaatiossa polvilumpio on
pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen
vika.
Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeat patellaluksaatiot on
hoidettava kirurgisesti. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi
olla huono.
Putmannin asteikolla 1.-asteen polvet voidaan yhdistää tervepolvisen 0/0 kanssa ja asteen 2. tai 3,.-4. koiria
ei tule käyttää jalostukseen.
http://kotisivukone.fi/files/griffonyhdistys.kotisivukone.com/tiedostot/jto_2010-2014.pdf<\/u><\/a>
- user online
- user offline